maanantai 17. heinäkuuta 2017

"Nahkapouta"


Kuva: www.urjalansanomat.fi
Pari kuukautta mennyt vilauksessa ohi ja nyt ollaan jo heinäkuun loppupuolella. Kuukaudet vierivät ohitse ja tuntuu, ettei ehdi mitään. Alkukesähän oli mikä oli, mutta nyt on ainakin vähän lämpimämpää. Kesään on kuulunut lapsenlapsia, lomalaisia, ystäviä, juhlia, kyläpäiviä, kesäteatteria, pihahommia, matonpesua, talkoohommia ja paljon muuta mukavaa.
Tuo otsikon sana on meänkieltä ja tarkoittaa, että on lämmintä, poutaa ja pilvista ja nyt on sellainen sää ollut pari päivää, hiki tulee istuessakin. Lapsena niityllä ollessa oli usein tällaisia hiostavia päiviä eikä halunnut olla siellä ollenkaan.
Lapsenlapset (15-vuotiaat) olivat täällä pari viikkoa meidän ilonamme. Tyttö on enemmän seurallinen ja haluaa olla mukana kaikessa. Nuoreksi tytöksi hän on hyvä syömään, pari lautasellista ruokaa ei tunnu missään ja sanoi monta kertaa. että hänellä on nälkä taas. Suunnittelemme linja-autoreissua ja hän sanoi minulle, että mummo, hän ottaa jätesäkillisen leipää mukaan, ettei tule nälkä. Tyttö tuumasi viimeisenä päivänä, että hän taitaa muuttaa meidän luoksemme maaseudelle, pieneen kylään. Poika taas on yksinolija. Pelaa pelejään, mutta auttoi pihahommissa, kun kysyi, auttaako hän. He olivat kovia tinkaamaan. Ja isomummon kanssa pelasivat korttipelejä. On mukavaa, että he viihtyvät täällä.
Kissamme on viettanyt päivät viileässä heinikossa tai vanhassa talossa sisällä. Kissamme on yli kymmenen vuotias, mutta kyllä hänestä löytyy vielä virtaa. Ajattaa vieraat kissat pihalta pois ja hyppää puuhun kuuntelemaan linnunpoikasten piipitystä. Ja odotta rapsutuksia, hellyyttä kaipaava kehruukone.


lauantai 11. maaliskuuta 2017

Lomat ohi

hidastaelamaa.fi
Lomalaiset ovat palanneet omiin koteihinsa, viimeinen lähti eilen ja nyt on jo ikävä häntä sekä heitä kaikkia. Tyttö (15-vuotias) haluaa vielä käydä meidän luona ja hän viihtyykin täällä syrjäkylällä. Kysyi jo voiko hän tulla pääsiäisenä ja kesälomalla, otamme hänet vastaan avosylin. Kävimme kylässä tapaamassa tuttuja ja meillä kävi ystäviä. Oli todella hienoa aikaa, ei hiljaista, paljon naurua, ei ollut kiire minnekkään, mutta se oli kaiken vaivan arvoista. Asuvat niin kaukana, että harvoin nähdään, mutta se onkin sitten kullan arvoista aikaa. Rakastan paljon kaikkia lapselapsiani ja he ovat myös ilo äidilleni ja hän myös piristyi kovasti. Odotan jo pääsiäistä.
Sarin kerhossa meille on annettu kirja, mihin kukin vuorollaan kirjoittaa terveisiä, ajatuksia, mietteitä yms. Voi piirtää tai liimata kuvia. Toteutus ja tyyli on vapaa. Kirja palautetaan seuraavana kerhopäivänä. Kirja  on nyt minulla.
Sari on mukava vetäjä ja hän keksii monenlaista toimintaa. Toiset kerholaiset ovat myös ihania ihmisiä. Tähän kerhoon on aina mukava mennä. Kokoonnumme on kahdesti kuukaudessa.
Kevät alkaa viemään voiton talvesta. Päivät ovat olleet aurinkoisia ja muutamana päivänä on satanut lunta. Tämä aika on kaunista, lumi on puhtaan valkoista ja siinä on "timantteja", kun aurinko paistaa, linnut laulavat, ihmiset virkistyvät, herätään jälleen odottamaan kesää.
ilmapuntarimme
Meidän kissa juoksi taas niin että matot olivat seinän vieressä, joten on lumisadetta tiedossa. Hän on ennustanut kaikki pyryt. Jos on pakkasta niin maataan patterin päällä.
Mulla oli onnea arvonnassa ja voitin kirjan, mikä onkin mieleinen, koska virkkaan  paljon. Ei mulla olekaan paljon tuuria missään, joten olen onnellinen ja kiitollinen.
Kilpailu oli Oranssia-blogissa.
Mukavaa viikonloppua.

torstai 16. helmikuuta 2017

Minua kiinnostavat kesäkukat

Alkaa taas olla se aika, kun värikkäät kukat ovat mielessä. On niin monenlaisia kauniita kukkia, ettei tiedä, mitä valitsee. Syksyllä istutin muutamia tulppaanin sipuleita ja krookuksia. On mukava seurata, miten olen onnistunut, eka kerta, kun teen niin. Muutamia yksivuotisia kukkia ajattelin istuttaa ja tästä löydän ehkä jotain apua:
Olen mielestäni keskinkertainen puutarhailija ja kun joutuu yksin (mieheni ei voi paljoa olla apuna sairautensa vuoksi)  hoitamaan kaikki kodin hommat niin menee helpoimman kautta. Ei mitään vaikeaa eikä ongelmallista. Mutta on minulla pieni puutarha-apulainen, joka seuraa joka paikkaan, tässä hän on katselemassa joko kesä tulee.
Kukista vielä. Minua kiinnostavat kesäkukat: suvikakkara, iso olkikukka ja köynnöskrassi, aito elämänlanka, keltasääkukka, kesäleimu ja -päivänhattu sekä -ruusuleinikki ja tuoksuherne:
Kukkapenkin (tuli aika iso) tein viime syksynä ja näistä valitaan muutama sekä lisäksi muutama perenna. Perennoista en tiedä, mitä laitan.
Tämä pieni penkki jää edelleen keittiön ikkunan eteen, mutta toisista penkeistä otan perennat pois ja annan nurmettua niiden.

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Ystävänpäiväjuhla

Eilen vietettiin  Tornion seurakunnan yhteistä ystävänpäiväjuhlaa kylällämme. Ystävän pirtin vapaaehtoiset koristelivat maanantaina salin ja laittoivat pöydät valmiiksi sekä tiistaiaamuna tehtiin viimeiset valmistelut. Vieraita oli toistasataa ja he olivat tyytyväisiä tarjoiluun ja ohjelmaan (vapaaentoiset kertoivat ystäävyydestä lainauksin ja lauloivat virren "Sinua siunata tahdon", papin puhe ja kylämme teatteriryhmän "Niin sanotut" lyhyt esitys
Pöydät odottavat...
Ystävänpirtin ...
...osallistujien unelmia
Kiekkoarpojen palkintopöytä
Kiireessä unohdin ottaa kuvia osallistujista ja teatteriryhmästä, heidän esityksensä oli hauska.
Eilen oli muutakin juhlaa, kun rakas lapsenlapsemme täytti yksitoista. Kävimme hänen synttäreillään. Poika on aina yhtä iloinen ja reipas.
Myös luonto juhlisti eilistä päivää kauniilla auringonnousullaan.
Ja maanantaina oli upea auringonlasku ja liukasta, kun kävelin ystävän luo.
Virkkausrintamallekin kuuluu hyvää. Olen saanut ystävän tyynyn päällisen ja oman huivin valmiiksi.
Huiviin ostin langan  Iisalmen kauppahallin putiikista ja tein sen tällä mallilla:

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Eräänä helmikuun iltana...

... mietin tämän viikon iloisia ja vähemmän iloisia tapauksia.
Viikkoon kuului ystävien tapaamisia heidän luonaan ja Rovaniemeltä kävi ystävä meidän luona, poika kävi vaimonsa kera, uusia tuttavuuksia, naurua paljon, hauskoja tilanteita. Avustajan luona siivoamassa. Hiuksenikin lyhennytin ja ne värjättiin myös. Ja eilen oli sitten vähän huonompaa tuuria, kun kaaduin ja löin polveni. Nyt sitten liikutaan vähän rauhallisemmin. Kirjoja ostin kirppikseltä ja kirjakaupasta (Unelmakarttakirjan):
Ystävänpäivä
Kerhossa jokainen teki unelmakartan ja ne jätettiin seurakuntatalolle, missä on tiistaina Tornion seurakunnan ystävänpäiväjuhla, maanantaina mennään koristelemaan sali. Porukkaa tulee pari sataa. Kiirettä on edelleenkin ja koko tuleva viikko on samanlainen. 
Kuva täältä: http://birgitmummu.vikki.fi

lauantai 4. helmikuuta 2017

Vaikea ensimmäinen blogiteksti ...

... tämmöiselle keski-ikäiselle naiselle. Kädet ovat hikiset, sydän jyskyttää tuhatta ja sataa, aivoissa pörrää mehiläisparvi ja korvissa suhisee sekä mahassakin voi olla jos minkäki laista hyörinää. No mutta tekstihän tuli ihan yks ja kaks, vaikka kehoni olikin kuin vanha juna, sitten se puhisi ja pihisi ja yski, menenkö jo pois.
Elämäni ei ole sellaista, millaiseksi kuvittelen sen aamuisin, vaan elämäni on sellaista, mitä en yhtenäkään aamuna osannut toivoa.
Ystävänpäivään ei ole aikaa enää kuin parisen viikkoa. Meidän "ystävän pirttimme" järjestää tänä vuonna juhlan. Ohjelma on valmiina ja pirtti koristellaan maanantaina.
Istuta sydän rakkauden maaperään. Kastele ystävyydentainta elämän vedellä. Anna hellyyden auringon lämmittää orastavaa onnen puuta. Nauti sydänpuusi onnen hedelmistä, jotka hellyytesi on saanut kukoistamaan.
Birgit Ahokas
www.rauhanranta.com/verkkokauppa




Carlos Nakai: Earth Spirit